Lasten valtakunta

Meidän yläkerran "aula" oli remontin jälkeen ihan turha tila. Alkoviin tuli sullottua lähinnä vaan kaikki muka hirmu tärkeä varastoitava tavara ja lopulta se oli aina tosi törkeen näköinen. Oli aina ikävää kulkea sen ohi nukkumaan mennessä. 

Sitten yksi kaunis päivä tuli idea!

Meijän muksuillahan ei ole omaa huonetta ja lelut tuppasi valtaamaan olohuoneen. Ja keittiön. Ja minun työhuoneen. Ja joka paikan. 

Tuli semmonen visio. Mulla tulee semmosia aika usein. Kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ja ne pitää päästä yleensä toteuttamaan heti. Mies yrittää aina joskus puhua järkeä, että kannaittaiskohan nyt miettiä. Ja että pitää mittailla ja kaikkee kamalan tylsää. Onneks en yleensä kuuntele sitä "järkeä". Koska silloin olisi moni ihana idea ja persoonallinen ratkaisu jäänyt toteuttamatta. Ja kun lähtökohtana on se, että talossa tuskin yksikään seinä, tms on täysin suora, niin onko tuon nyt väliä vaikkei joka paikkaa vatupassin kanssa tarkastele. 

No juu, siihen lasten valtakuntaan. Tuli siis ajatus sellaisesta kivasta luukusta, kiskasta :)

Jostain jämävarastoista löytyi sopivan paksua vaneria. Mies sahasi sopivaksi ja teki pienen luukun, kiinnitti levyn seinän ja parrun väliin. Ja sitten alkoi minun osuus eli levyn maalaaminen ensin ihanan oranssiksi ja sitten vielä valkoisella koristemaalaukset luukun ympärille. Laitoin vielä retrokukkatapettia luukkua koristamaan. 

Ja tämä kaikkihan piti tapahtua tietysti yöllä, jotta olis sitten lapsille mukava yllätys kun aamulla heräävät. 

Ja olen kyllä lopputulokseen enemmän kuin tyytyväinen. Joka kerta hymyilyttää vintille mennessä, tekee vaan itekkin mieli kömpiä tuonne kopperoon leikkimään. 

Ja kyllä lapsetkin on nauttinut, kun on ihan oma leikkipaikka! 

Tuolla syvennyksessä oli vielä valmiina kattotuolien välissä pari hyllyä, niin sinne saa mukavasti lelut.

Keittiön kalusteista satuin puhumaan tädilleni ja hänellä sattuikin olemaan sellaiset ja lupautui antamaan ne meille. Ihanaa! Maalasin ne mintunvihreällä, valkoisella ja mustalla tehostaen. 

Kellarista löytyi juuri sopivan kapoista jämälautaa ja niistä sai pienet seinähyllyt aarteille. Pilvitarrat oli löytö eräästä pariisilaisesta sisustuspuodista. 

Ainoa, mikä vähän aina häiritsee on luukun ketjut. Ne haluan vaihtaa vähän sirompiin jossain vaiheessa. Ehkä joku valkoinen amppeliketju toimisi siinä..

Tuo ihana paripulpetti sopi tuohon vielä aivan täydellisesti. Se on saanut työkeskuksella uuden maalipinnan. 

Siinä on lasten hyvä piirrellä ja joskus isompina koululaisina tehdä vaikka läksyjä.